Tuore tutkimus osoittaa, että sisarussuhteet kiinnittyvät monin tavoin muihin läheissuhteisiin, jotka voivat osaltaan kannatella niitä. Sisarussuhteille annettuja merkityksiä muovaavat myös yhteiset muistot ja jaetut kokemukset.
Perhe- ja läheissuhteita koskevassa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa sisarussuhteet ovat jääneet sukupolvien välisten suhteiden, kuten lasten ja vanhempien suhteiden, varjoon. Sisarussuhteet kuitenkin koskettavat ja kiehtovat monia. Esimerkiksi kuuluisten sisarusten välisten yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien pohdinta kiinnostaa, ja sisarussuhteiden dynamiikan tarkastelu on populaarikulttuurissa melko tavanomainen aihe.
Tarkastelin tutkimuksessani 26–41-vuotiaiden suomalaisten sisarussuhteita. Tutkimuksessa selvisi, että sisarussuhteen läheisyyden, yhteydenpidon ja suhteelle annettujen merkitysten kannalta myös muilla läheissuhteilla on väliä. Vanhemmilla, muilla sisaruksilla, omalla puolisolla, sisaruksen puolisolla ja omilla tai sisarusten lapsilla on merkitystä sille, millaisiksi sisarussuhteet muodostuvat aikuisuudessa.
Perhe- ja sukuyhteisö voi kannatella sisarussuhteita
Aikuisuudessa sisarussuhteet voivat läheisyydestä huolimatta olla jännitteisiä. Vanhemmat saattavat kuitenkin auttaa sisaruksia ylläpitämään neutraaleja välejä ja esimerkiksi tarjota sisaruksille mahdollisuuksia tavata toisiaan ilman, että näiden on itse järjestettävä tapaamista. Vanhemmat voivat olla laajemman sukulaisten välisen yhteydenpidon alullepanijoita ja sukuyhteisön kannattelijoita. Vanhemmat saattavat myös hoitaa sovittelijan roolia sisarusten välisissä ristiriitatilanteissa.
Joskus sisarussuhteiden ylläpidon keskeinen paikka oli vielä kolmikymppisillekin vanhempien koti, usein oma lapsuudenkoti. Tutkimukseni osallistujista monet kertoivat, että vanhemmilla oli suuri merkitys aikuisten sisarussuhteiden ylläpitämisessä. Kääntöpuolena on, että jos vanhempia ja heidän ympärilleen rakentuvaa laajempaa sukuyhteisöä ei ole, jää sisarussuhteen ylläpito täysin sisarusten omaksi tehtäväksi.
Tällaisessa tilanteessa ei ole sukujuhlia tai muita kolmansien osapuolten järjestämiä tilaisuuksia, joissa sisarusta tapaisi vaan yhteydenpito on omalla vastuulla. Kun sisarussuhde on tällä tavalla heikommin kiinni muissa suhteissa, tai näitä muita jaettuja suhteita ei juuri ole, tekee se sisarussuhteesta hauraamman ja katkoksille alttiin.
Muutokset muissa suhteissa muuttavat myös sisarussuhteita
Sisarussuhteiden yhteys muihin perhe- ja sukulaissuhteisiin näkyy myös siinä, että muuttuva perheyhteisö muovaa myös sisarussuhdetta. Esimerkiksi tutkimukseen haastateltu ”Asta” kuvailee, kuinka suhteet hänen sisaruksiinsa muuttuivat täysin, kun yksi veljistä eron jälkeen löysi uuden kumppanin:
“Ollin ero ja Jessikan tulo Ollin elämään on lähentäny koko meijän sisarusporukkaa aivan järkyttävän paljon. Jessika on ollu semmonen ihana uus ihminen, kehen oon tutustunu. Ja se on ollu jotenki jännää, miten paljon nyt vietetään aikaa. Mun sisarukset on melkein 10 vuotta vanhempia, niin tavallaan se ikäero on nyt tasaantunu, elämäntilanne-erot on tasaantunu. Aika usein järjestetään et mennään Ollille ja Jessikalle yhtä aikaa […] sit istutaan iltaa pitkään ja lapset leikkii […] me parannetaan maailmaa ja syödään hyvin. Ja se on ollu tosi kivaa.”
Perheyhteisöön tuleva uusi ihminen muuttaa perhesuhteiden dynamiikkaa. Astan tapauksessa se sai sisarukset lähentymään keskenään. Heidän välilleen kehittyi ystävyys, johon kuuluvat myös sisarusten puolisot ja lapset.
Ajatus sisarussuhteista laajemman suhdemuodostelman osana auttaa ymmärtämään sitä, miten monenlaiset muutokset perhe- ja sukuyhteisössä voivat vaikuttaa myös sisarussuhteeseen.
Esimerkki havainnollistaa myös sitä, että sisarussuhteet muuttuvat elämänkaaren aikana. Esimerkiksi lapsuudessa ja vielä nuorena aikuisena suurelta tuntuva ikäero saattaakin menettää merkityksensä, jos sisarukset aikuisena elävät samankaltaisessa elämäntilanteessa tai kokevat siirtymiä esimerkiksi vanhemmuuteen samaan aikaan.
Muistot yhteisestä lapsuudesta ovat merkityksellisiä aikuisuudessakin
Monille tutkimushaastatteluun osallistuneelle kysymys sisarussuhteen läheisyydestä ei ollut lainkaan helppo. Jotkut, kuten edellä mainittu ”Asta” olivat lähentyneet uudella tavalla sisarustensa kanssa aikuisuudessa. Toiset taas eivät juuri pitäneet yhteyttä tai jakaneet asioita sisaruksensa kanssa, mutta pitivät sisarussuhdetta tavallaan läheisenä.
Sisarussuhteita ja myös pohdittiin suhteessa toisiinsa, vaikka niitä ei välttämättä suoraan vertailtukaan. Tämä tulee esiin tavassa, jolla ”Arttu” pohtii suhdetta yhtäältä siskoonsa ja toisaalta veljeensä ”Iiroon”:
Mun isosisko on sisaruksista ainoa jolla on myös lapsia, että ilman muuta se että ollaan samassa tilanteessa niin kyl se lähensi. […] Ja sitten toisaalta voi ajatella että suhteessa Iiroon se on ehkä tietyllä tapaa etäännyttänyt se kun Iirolla ei oo lapsia. Se ei oo niin yksioikoinen asia Iiron kanssa kanssa, me ollaan lapsena oltu, pelattu paljon yhdessä ja tiiviisti vietetty aikaa yhdessä.
Artun sisko asuu maantieteellisesti kaukana ja he pitävät yhteyttä toisiinsa harvakseltaan. Emotionaalista läheisyyttä lisää kuitenkin se, että he ainoina sisaruksina jakavat kokemuksen vanhemmuudesta. Sen sijaan suhteessa veljeen läheisyyttä tuovat jaetut lapsuusmuistot: tiivis yhdessäolo ja yhteiset pelit. Sisarussuhteelle merkityksellistä onkin myös mennyt aika, erityisesti yhteiset lapsuusmuistot.
Sisarussuhteet saavat merkityksensä suhteessa toisiinsa ja suhteessa muihin perhesuhteisiin. Lisäksi niissä on ajallisia kerrostumia, jolloin menneisyydellä voi olla suuri vaikutus siihen, miten sisarussuhde tällä hetkellä koetaan.
Sisarussuhteet ovat ajallisesti kerrostuneita ja sitkeitä
Sisarussuhteita tutkinut sosiologi Katherine Davies kuvaa sisarussuhteita ”tahmeiksi”. Tahmeudella hän tarkoittaa sitä, että sisarussuhteet kuuluvat kiinteästi ihmisten elämään, ja niitä on vaikeaa karistaa, vaikka joskus näin haluaisikin tehdä. Sisarussuhteiden tahmeus perustuu siihen, että ne ovat monenlaisilla sidoksilla kiinnittyneitä muihin läheisiin perhe- ja sukulaissuhteisiin. Niissä on useimmiten sekä verisiteen ulottuvuus että sosiaalinen ulottuvuus ja lisäksi pitkä yhteinen historia.
Sisarussuhteet kestävät usein lähes koko eliniän ja ne muuttuvat elämänkaaren eri vaiheissa. Niissä on ajallisia kerrostumia, joiden kautta ne kytkeytyvät laajempaan perhe- ja sukuyhteisöön ja sen historiaan. Sisarussuhteet eivät aina ole yksinkertaisia tai mutkattomia, mutta usein ne ovat syvästi merkityksellisiä ja sitkeitä.
