Rahapeliongelma koettelee läheissuhteita – osallistu tutkimukseen
Mitä perheenjäsenten välisille suhteille, kiintymykselle ja vuorovaikutukselle tapahtuu, kun yhdellä heistä on rahapeliongelma? Perheelle yllätyksenä tuleva rahapeliongelma on kuin kutsumaton vieras perheen elämässä. Rahapeliongelma kietoutuu perheessä usein menetyksen ja vieraantumisen tunteisiin, mutta myös toivon pilkahduksia ja mahdollisuuksia rakentaa yhteyttä uudelleen voi löytyä. Kutsumme rahapelaajien läheisiä osallistumaan tutkimukseemme kertomalla kokemuksistaan. Osallistumisohjeet kirjoituksen lopussa.
Suomessa elää satoja tuhansia henkilöitä, joiden läheisellä on rahapeliongelma. Sosiaalisia, taloudellisia ja (mielen)terveydellisiä haittoja aiheuttava rahapelaaminen on koko perheen ongelma. Parisuhteeseen ja vanhemmuuteen liittyvät ristiriidat ovat rahapeliongelman kanssa kipuilevissa perheissä yleisiä. Pelaava puoliso ei välttämättä pysty sitoutumaan perheen elämään, koska rahapelaaminen vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä ja hallitsee hänen ajatuksiaan. Rahapeliongelmaan liittyy usein salailua, häpeää ja syyllisyyden tunteita, jotka estävät rahapelaajaa kertomasta läheisilleen taloudellisesta tilanteestaan tai velkaantumisestaan.
Perheen ongelmat voivat vaikuttaa erityisesti kotona asuviin alaikäisiin lapsiin. Lapset voivat masentua, surra ja suuttua vanhemman rahapelaamisen vuoksi. Vanhemmat voivat purkaa turhautumistaan lapsiinsa, mutta toisaalta he voivat myös suhtautua lapsiinsa ajoittain välinpitämättömästi etsiessään ratkaisuja parisuhdevaikeuksiinsa tai perheen taloudelliseen tilanteeseen. Perheen lapset voivat myös joutua huolehtimaan sisaruksistaan tai pohtimaan perheen taloudelliseen tilanteen vaikutuksia omaan elämäänsä.
Vähemmän tiedetään aikuisista lapsista, jotka joutuvat huolehtimaan rahapelaavasta vanhemmasta, ja vanhemmista, jotka huolehtivat rahapelaavasta aikuisesta lapsestaan. Aikuisten lasten kohdalla lasten ja vanhempien roolit voivat mennä sekaisin, kun aikuiset lapset joutuvat auttamaan pelaavaa vanhempaansa selviytymään taloudellisesti ja huolehtimaan hänen hyvinvoinnistaan. Toisaalta vanhempien rooli huolehtijoina voi pitkittyä, kun aikuinen lapsi ei pysty hallitsemaan rahapelaamistaan ja tarvitsee vanhempiensa taloudellisen avun lisäksi heidän henkistä tukeaan.
Rahapeliongelma vieraana perheessä
Ajatus vieraasta perheessä on lähtöisin perhesosiologi Riitta Jallinojalta, joka viittaa vieraalla johonkuhun tai johonkin, joka ei kuulu perheeseen ja joka on epätoivottuna torjuttava. Esimerkiksi alkoholismi voi olla vieras, joka saa perheenjäsenet reagoimaan siihen kuin uhkaan. Läheisen ongelma voi saada muut perheenjäsenet turhautumaan, pelkäämään ja pohtimaan keinoja, joilla ongelmasta voisi päästä eroon.
Toisaalta ongelma saatetaan myös salata muilta sukulaisilta ja ystäviltä, jotta läheiseen tai perheeseen ei suhtauduttaisi kielteisesti. Pahimmillaan ongelma voi vieraannuttaa perheenjäsenet toisistaan. Ongelman kanssa kamppailevasta läheisestä tulee outo vieras, johon ei enää tunneta yhteyttä, ja joka halutaan sulkea perheen ulkopuolelle esimerkiksi päättämällä parisuhde.
Läheisestä, jolla on ongelma, voi tulla kuvaannollisesti jopa muukalainen, joka joutuu neuvottelemaan paikastaan perheessä ja suvussa. Muukalaisella on edelleen oma paikkansa perheessä ja suvussa, koska hän on jonkun puoliso, vanhempi, sisarus, lapsi ja lapsenlapsi, mutta häneen voidaan suhtautua toisin kuin ennen. Ongelmansa takia läheinen ei välttämättä pysty täyttämään häneen kohdistuvia odotuksia, jolloin muut perheenjäsenet pettyvät häneen. Ongelmasta on kuitenkin mahdollista selviytyä ja luoda uudelleen yhteys perheenjäsenten välille.
Läheisen rahapeliongelmaan liittyvät menetyksen tunteet
Rahapelaavan läheisen kanssa eläminen sisältää usein menetyksen tunteita. Vaikka läheiset suhteet ovat yksilölle kiintymyksen, rakkauden ja tuen lähde, ne voivat tuoda mukanaan myös menetyksiä. Läheisen rahapeliongelma voi aiheuttaa perheenjäsenille surua perheen tai parisuhteen yhtenäisyyden järkkymisestä.
Alaikäisten lasten kokemuksia vanhemman rahapeliongelmasta on kutsuttu läpitunkevaksi menetykseksi. Tällaisella menetyksellä viitataan vanhemman käyttäytymiseen, sukulaissuhteiden hiipumiseen, turvallisuuden tunteen ja luottamuksen horjumiseen sekä perheen kokemiin taloudellisiin vaikeuksiin. Rahapeliongelman takia vanhempi voi vaikuttaa poissaolevalta tai on usein poissa, ja lapsilla ei välttämättä ole kunnollista suhdetta isovanhempiin, joilta ongelmaa yritetään salata.
Vaikeissa ja ristiriitaisissa elämäntilanteissa tunteet voivat kuitenkin olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Erilaisten tunteiden yhteen kietoutumista kuvaavat hyvin esimerkiksi sellaiset ajanjaksot, jolloin rahapelaaja ei pelaa ja keskinäistä luottamusta on mahdollista rakentaa uudelleen. Pelaava läheinen voi ongelmastaan huolimatta olla myös rakastava puoliso ja hyvä vanhempi.
Uusi tutkimus rahapelaajien läheisistä ja heidän perhesuhteistaan
Rahapeliongelman vaikutuksista läheisten perhesuhteisiin on tutkittu vasta vähän Suomessa. Uudessa tutkimushankkeessamme haluamme selvittää, mitä perhesuhteille, kiintymykselle ja vuorovaikutukselle tapahtuu, kun perheenjäsenellä on rahapeliongelma. Olemme kiinnostuneita erityisesti siitä, miten perheenjäsenet – vanhemmat, puolisot ja lapset – kokevat tilanteen, millaisia tunteita se herättää, ja miten perheen dynamiikka muuttuu rahapeliongelman myötä. Lisää tietoa tutkimushankkeestamme löytyy verkkosivuiltamme.
Toivomme rahapelaajien läheisten kirjoittavan meille omin sanoin, kuinka he ovat kokeneet rahapeliongelman vaikutukset, minkälaisia tunteita läheisen rahapelaaminen on herättänyt heissä, miten rahapeliongelma on vaikuttanut vanhemmuuteen ja lasten asemaan perheessä, ja miten rahapeliongelmasta voi selvitä.
Jos innostuit kirjoittamaan, voit kirjoittaa Webropol-sivuston kautta tai lähettää kirjoituksesi sähköpostiosoitteeseen: VIMERA-hanke[at]thl.fi.
Dosentti Johanna Järvinen-Tassopoulos toimii tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän tutkii rahapelaamisen kielteisiä seurauksia lapsiperheissä
Dosentti Henna Pirskanen toimii apulaisprofessorina Lapin yliopistossa. Hän tutkii lasten ja nuorten surua perhe- ja läheissuhteissa.
